Karjalan Kieli - Tumblr Posts

Hairehehvedäjät verbit karjalan da suomen kielen välil

Täh postavukseh olen kerännyh ylehizii hairehehvedäjii verbilöi karjalan da suomen kielen välil.

I have gathered common misleading verbs between Karelian and Finnish in this post.

karjala suomi

havaččuo: havačun herätä huijata: huiguan pilkata, häväistä huijustella: huijustelen hävetä jaksua: jaksan riisua kaimata: kaimuan hukata kielastua: kielastan huijata, valehdella kižata: kižuan pelata maksua (3.prs) kannattaa, olla kannattavaa maltua: maltan osata mieldyö: miellyn rakastua muata: maguan nukkua (myös maata) murendua: murendan rikkoa opastua: opastan opettaa opastuo: opastun oppia oppie: opin yrittää opitella: opittelen kokeilla ozuttua: ozutan näyttää panna: panen mattii kiroilla puhuo: puhun puhaltaa sellitä: selgien pukeutua suvaija: suvaičen rakastaa syndyö: synnyn mahtua šuorita: šuorien pukeutua šuuttie: šuutin pilailla tarreta: targien uskaltaa tirpua: tirpan sietää, malttaa tostavuo: tostavun huomata uskaldua: uskaldan luvata uinota: uinuon nukahtaa varata: varuan pelätä voimattuo: voimatun sairastua

Da sit vie, ku oppiu kiändiä midägi suomespäi karjalah, ei voi vallita sidä sanuo, mi enzimäi mieleh juohtuu.

suomi karjala

havaita čusvuija, tundie huijata pettiä, muanittua, kielastua jaksaa voija, olla vägie kaivata kyzyö, igävöijä kisata kimpuija, vojuija, kilbailla malttaa tirpua, olla tirpačču, pyzyö tirpaččunnu mieltyä kiindyö maata muata, viruo murentaa muroittua, häilyttiä opastaa nevvuo oppia opastuo paistaa pastua puhaltaa puhuo puhua paista selvitä selletä, piästä suvaita hyävksyö, kaččuo hyväkse syntyä roija suorittaa piästä misgi läbi, suavuttua midägi tarjeta kestiä viluu uskaltaa tarreta varata tilata, ostua

Karelian expressions of time and frequency

Konzu? When?

ammui long ago muduači one time (in the past) vastevai just before terväh soon erähiči one time (in the future)

konzutah some time konzuliene some time (uncertain when) konzugi that one time hos konzu whenever

enneglästy the day before yesterday egläi yesterday tänäpäi today huomei tomorrow tossupiän the day after tomorrow

huondeksel in the morning huondespäiväl in the forenoon päiväl at day keskipäiväl at midday ildupäiväl in the afternoon ehtäl; illal in the evening yöl at night huondesyöl during the small hours

mulloi; mennyt vuon last year mennyt kuul last month mennyt nedälil last week tuliel nedälil next week tuliel kuul next month tulien vuon next year

Kui puaksuh? How often?

ainos always puaksuh often toiči sometimes harvah; harvazeh rarely nikonzu never

joga päiviä every day joga nedälii every week joga kuudu every month joga vuottu every year

Äijängo kerdua? How many times?

kerran once kahteči; kaksi kerdua twice kolmeči; kolme kerdua thrice nelläči; nelli kerdua four times

päiväs in a day nedälis in a week kuus in a month vuvves in a year

Muarjat karjalakse Berries in Olonets Karelian

mandžoi strawberry must'oi bilberry muur'oi hard cloudberry hilloi, l'uboi ripe cloudberry vagoi, vavarju raspberry buolu lingonberry garbalo cranberry tartukki buckthorn karvasmuarju gooseberry čiekku, počinmust́oi crowberry ruskeičihoi red currant mustučihoi black currant valgeičihoi, keldučihoi white currant or'hoi, mezimuarju arctic raspberry meččymandžoi wild strawberry

Murrehvariatsii alovehittain Dialectal variation by regions

Salmi mańdžoi, must́oi, muuroi, ĺuboi, vavoi, garbalo, čiekku, oŕhoi

Munjärvi mańdžoi, mušt́oi, muuroi, vagoi

Säämäjärvi mańdžoi, mušt́oi, muuroi, hilloi~šĺuboi, vagoi, garbalo, koirammaŕju~čigloimuaŕju~počimmušt́oi, oŕhoi

Vieljärvi mandžoi~mańdžoi, must́oi~mušt́oi, muuŕoi, šĺuboi, vagoi, počimmust́oi~mušt́oi, oŕhoi

Tulemajärvi mandžoi, must́oi~mušt́oi, muuroi, ĺuboi, vavoi, garbalo, oŕhoi

Vitele mandžoi~mańdžoi, must́oi, muuŕoi, ĺuboi, vavoi, garbalo, čiakoi~čiakkoi

Nekkula-Riipuškala mandžoi~mańdžoi, must́oi, muuŕoi, vavaŕjo~vavarju~vagoi~vavoi, guarbalo, čiekku, oŕhoi~oĺhoi~lindoi

Descriptive verbs : Slow movement in Olonets Karelian

Muga kui toizisgi suomelas-ugrilazis kielis, on karjalas äijän kuvailijua verbii. Täh postavukseh olen kerännyh hiĺĺazua liikkumistu kuvailijoi verbilöi.

Like other Finno-Ugric languages, Karelian has many descriptive verbs. In this post I've gathered some verbs that describe slow movement.

VERB LIST

to sneak, to move quietly and slowly hiivuo, hiidrie, hiibiä, hispua, hydrie, ĺiivie, vizeröittiä, hidvelöittiä

to sneak in secretly ńulata

to slouch hizistä, hizajua

to move slowly in one's own pace kuďvelehtua, kublelua, käpettiä

to move laboredly and slowly kidžaittua, hyzelöittiä, elvie

to move cumbersomely höńťittiä, kömpiköijä, köbistä, köńťitä, kömssiä, käpyldiä, kämitä, kömitä, käńńitä

to move complicated or windingly (eg. in zigzag) vidveröittiä

to stagger, to move unstably kötteröittiä

to slack off, to move lazily or time-wastingly hydelehtiä, hydelöittiä, kupettua, taglastua, nojelehtua, sevaija, čoksua, töllöillä

to go on all fours (of eg. a toddler) löššie, löššittiä, rybie, ryvissä, ryödiä, mammerehtua

EXAMPLE SENTENCES

Kondii peril kublelou. Bear moves slowly out in the back. Reboi hidvelöittäy nenä muas. A fox moves quietly with its nose on the ground. Jänöi vidveröittäy konzu kunnepäi. The rabbit jumps about here and there. Kaži händiä vizeröittäy. The cat moves its tail slowly. Vahnu hebo mennä kidžaittau dorogua myö. An old horse slowly slouches along the road. Kažinpoigu jo käńńiöy astuu. The kitten already takes little steps. Lapsi kämpiöy pordahie myö. The child clumsily climbs the stairs. Lapset rybietäh lattiel polvilleh. The children walk on all fours on the floor. Lapsi bobazil elostau da mammerehtau. The child plays with toes and walks on all fours. Humalniekku muadu myö rybižöy. A drunk person crawls on all fours on the floor.

Kägöi

Pajuo vie täs kirjutettavua Äijygo, sano, Kägöi, iel on? Linnas minul eliä vai tagamual, Kivenny vai tiähtenny olla roih, vie roih.

Päiväine, minuh kačahtai vai, Käit minun ičessäh kobristutah, Vai porohua ollou, sytytä net, net kai. Kenbo tulou yksinästy jälgie myö,

Vägevät da rohkiembat piät omat pandih Toras, kai hyö. Vähä kedä jäi, ken kesti loppussah, Tervehen jäi, ei säristä käit täl mual, Тäl mual.

Päiväine, minuh kačahtai vai, Käit minun ičessäh kobristutah, Vai porohua ollou, sytytä net, net kai. Kusbo nygöi olet, oma valdaine, Kenenkebo sit huondestu jo vastuat, Sanot, vai et.

Sinunke on hyvä, paha sinuttah, Pletin alle puututin hardiet dai piän, Dai piän.

Päiväine, minuh kačahtai vai, Käit minun ičessäh kobristutah, Dai porohua ollou, sytytä net, net kai

Alguperäine pajo: Кино — Кукушка Kiändäi: Tatjana Baranova

Descriptive verbs : Fast movement in Olonets Karelian

Aijemba sanelin hiĺĺastu liikehty kuvailijoih verbilöih näh. Lövvät postavuksen tiä.

Earlier I wrote about verbs depicting slow movement. You will find the post here.

VERB LIST

to scurry, to storm in or out, to break into a run oijota, ojjendua, punalduo, šivetä

to lunge yrgävyö, yrrästyö, uattua

to start going faster ruojeta

to run about, to go fast sťoklata, ryntytä, ryńťitä, kettiä, hańńattua, šahrata, viďmuilla

to move quickly and lightly pirpettiä ~ birbettiä, bizbettiä

to move with long steps harpie, harpata

to pace mytäksennellä

to gallop, to run on fours ńeĺĺuta, myttiä, mytyldiä

to rut (male animals); to run after women (men) uvehťie

to slide quickly (eg. along ice) karata

to flow excessively, to cascade buhńie

EXAMPLE SENTENCES

Oigoimmo dorogah. We scurried onto the road. Hebo ojjendui matkah. The horse broke into a trot. Lapset pihale punaldettih. The children rushed outside. Vihmu šibeńi. It started to rain.

Rozboińiekku yrgävyi minun piäle. The thief lunged at me. Koiru uatui miehen jalgah. The dog attacked the man's leg. Uatuimmo ruadoh. We got to work. ("We attacked work")

Hebo ńygi ohjaksie da ruogeńi juoksemah. The horse pulled on the reins and broke into a gallop.

Lapset pihal paĺĺahin jaloin sťoklatah. The children run around barefooted on the yard. Kačos, ken juosta hańńattau vastah! Look who's running to us! Kažit šahratah yöt. The cats run around at night. Midäbö sinä sie viďmuilet? What are you running around there for? Ketimmö pagoh. We ran away.

Hebo birbettäy ruagiedu. The horse quickly trots. Jänöi pihoi myö birbettäy. The rabbit quickly runs along the yards. Lapset juostah bizbetetäh kodih. The children skitter home.

Naine kävelöy harpiu dorogua myö. The woman walks along the road with long steps. Kunne mennyh harpannuh. Wherever (he's) stormed off to. Mies harppuau, ei jovva ńi pagizemah. The man walks busily, he doesn't have time to chat.

Hebo mytäksendelöy, eib ole jalgua ruagieh. The horse paces, it can't trot. ("It doesn't have legs for trotting.")

Lehmät ńeĺĺuttih kui uruat liäväs piästettyy. Having been left out from the cowhouse, the cows galloped around like madmen. Kondii lyhyzil jalloil mytyldäy. The bear walks with its short legs.

Lapset karatah hurahtetah jiäl. The children slide along the ice.

Briha yöt päivät uvehťiu. The boy runs after girls day and night.

Vetty tulou buhńiu joves ihan kui. The river is flooding with water. Enämbiä et buhńi! Stop hustling! (Don't hustle more!)

Ča Ča Ča

Vot mittuine nedäli da päivät tagan, ah Interessannu pina colada da linna Ildu on vie nuori da aigua kumata Jiähine ulgokuori on aigu tuhota

Pien kahtel käil kiini juomizis muga Ča ča ča ča ča ča ča ei En smieti huondestu ku tartun kruuškah muga Ča ča ča ča ča ča ča ei Tahton olla segazin da välly huolis muga Ča ča ča ča ča ča ča ei Da sit jatkan kuni en ni pyzy stuulas muga —

Eräs pina colada on jo tagan, ah Yhtelläh on vie ilve minul vagavu, jeah, jeah, je je jeah Ildu on vie nuori da aigua kumata Jiähine ulgokuori on aigu tuhota Parkiettu kuččuu minuu ku en ni ole lukus, ah Muga ča ča ča olen tulos, ah

Pien kahtel käil kiini juomizis muga Ča ča ča ča ča ča ča ei En smieti huondestu ku tartun kruuškah muga Ča ča ča ča ča ča ča ei Tahton olla segazin da välly huolis muga Ča ča ča ča ča ča ča ei Da sit jatkan kuni en ni pyzy stuulas muga vou

Da lähten pläššimäh Muga ča ča ča Ga en ni varua tädä muailmua a-haa Muga ča ča ča Ku valatan piälegi šampanskoil a-haa

Ča ča ča, vil'čusilmin jo kačon vai Da pagin sammaldau, ku tämä toine puoli minus vallan suau, a-haa Ča ča ča, en ni argen nenga piäze bauhumah En ni, ga nygöi pläšin vai nygöi pläšin vai Da lähten pläššimäh

Muga ča ča ča Ga en ni varua tädä muailmua a-haa Muga ča ča ča Ku valatan piälegi šampanskoil a-haa Muga ča ča ča Ča ča ča ča ča ča ča! Muga ča ča ča Ča ča ča ča ča ča ča! Ča ča ča ča ča ča ča!

Alguperäine pajo: Käärijä — Cha Cha Cha Kiändäi: lyricstranslate.com/liljankukka

Livvinkarjalan hiĺĺastu liikehty kuvailijat verbit

suomi — karjal

hiipiä hiivuo, hiidrie, hiibiä, hispua, ńulata

liikkua, liikuttaa hiljaa hidvelöittiä, vizeröittiä

liikkua hiljakseen kuďvelehtua, kublelua

laahustaa hizistä, hizajua, lukšua, lyödžyö, šlöhätä, vuovelehtua

köntystää kupettua

köpöttää käpettiä

ontua šlävätä, šlöhätä

liikkua vaivalloisesti elvie, kidžaittua

liikkua kömpelösti höńťittiä, kömpiköijä, köbistä, köńťitä, kömssiä, käpyldiä, kämitä, kömitä, käńńitä

hoipertaa, horjahdella vuappuo, kötteröittiä

kuhnailla hydelehtiä, hydelöittiä, nojelehtua, čoksua, töllöillä, kuďvittua, kudžista, edenöijä, hyzelöittiä

vitkastella zevaija, vitškuttua

laiskotella taglastua

mutkitella vidveröittiä

kontata löššie, löššittiä, rybie, ryvissä, ryödiä, mammerehtua

HIIPIÄ

Vora hiibi aittah da otti kuda midägi. Varas hiipi aittaan ja vei jotakin. Hispau astuu hiĺĺah. Hiipiä astuu hiljaa. Voimatoi odva vai hiivou häpettäy. Sairas nipin napin hiipiä askeltaa. Hiiret hydritäh seinän loukkolois. Hiiret hiipivät seinän koloissa. Reboi hidvelöittäy nenä muas. Kettu hiipii nenä maassa. Ńulattih käskemättä pruazńiekkah. Hiipivät juhliin salaa.

LIIKKUA HILJAA

Kaži händiä vizeröittäy. Kissa liikuttaa hiljakseen häntäänsä. Vilu hibjas kuďvelehtau. Kylmä ihoa myöten hiljaa hiipii. Kondii peril kublelou. Karhu takamailla tallustaa.

LAAHUSTAA

Väzynyönny kodih hizizin. Väsyneenä laahustin kotiin. Hiĺĺah tulou hizajau. Hiljakseen tulla laahustaa. Lukšetah kävelläh. Laahustavat. Illat lyödžyy ruadoloin kel. Illat laahustaa töissään. Akku odva vai šlöhiäy mahan kel. Vaimo nipin napin laahustaa mahansa kanssa. Vuovelehtau hiĺĺah vahnaine. Laahustaa hiljakseen vanhus.

ONTUA

Nečih luaduh šläviäy nuori inehmine, ei voi astuo puťilleh. Siihen malliin ontuu nuori ihminen, ei kunnolla voi kävellä.

KÖNTYSTÄÄ

Starikku hiĺĺazeh astuu kupettau. Vanhus hitaasti astuu köntystää.

KUHNAILLA

Nojelehtetah vai, ei ruata. Nojailevat vain, eivät työtä tee. Pertis vai čoksetah, ei lähťetä kunne. Sisällä vaan kuhnailevat, eivät minnekään mene. Töllöilöy neče, rua ei ńi midä! Kuhnailee tuo, ei mitään tee! Ei mene hebo, kudžizou vai. Hevonen ei mene, kuhnii vain.

LAISKOTELLA

Taglan luaduh istuu laškannu, taglastau. Laiskana istuskelee, laiskottelee.

VIIVYTELLÄ

Älä zevaiče! Älä viivyttele! Vitškuttau ruadau. Vitkastellen työskentelee.