Hobittinen - Hobittinen

Ihanaa, et mun puhelin kääntää myös ihmisten nimet

Kaivoin tänää vanhan kunnon pleikka kakkosen kaapin perukoilta. Syynä tähän oli hirmuinen nostalgia, kun muistelin lapsuuden ihania pelihetkiä kyynel silmäkulmassa vilkkuen.

Aloitin sit pelaamaan yhtä lapsuuteni lempipeliä, eli Agentti Hugoa! Voi että nyt olisi hauska ja jännittävä pelihetki! Uskallankohan pelata koko pelin läpi??

Pääsin pelissä siihen kohtaan, missä hahmot puhuvat vaarallisesta aineesta nimeltä natriumkloridi. Kulmani kurtistuivat hämmennyksestä. Ihan kuin olisin kuullut natriumkloridista myös oikeassa elämässä?

Peli oli pakko pysäyttää hetkeksi. Mikä helvetti on natriumkloridi? Onko se jokin ydinjäte? Sitten mieleni kirkastui. Natriumkloridihan on ruokasuola!

Ja heti tämän tajuttuani, totesin (jälleen kerran) olevani idiootti. Samalla musertuivat myös lapsuuden jännittävät hetket Agentti Hugon parissa. Maailmaa ei uhannutkaan ydinjäte, vaan joku perkeleen ruokasuola.

Pitkä tarina lyhyesti; Pelasin Agentti Hugoa ja tajusin, että pelin vaarallisin aine olikin ruokasuola, jolla ei todellakaan pysty tuhoamaan maailmaa.

Muistaaks kukaan Panfuu?

Riparilla kuultua;

"Mä oon tosi hedelmällinen!" riparilainen selittäessään miksi hyttyset purevat juuri häntä

"Me autismit!" minä hehkuttaessani itseäni ja toista isosta

"Eksä tiiä kuka mä oon?!" minä (jälleen)

"Sä et voi uskoo Jumalaan, koska sä kiroilet" riparilainen mulle

"Mä haluisin vaa hakata ihmisii" riparilainen, kun kysyin häneltä, et mitä hän haluis tehdä